Itämaisen illan järjestelyjen eniten keskustelua herättänyt asia on lippujen hinnoittelu.
Etelä-Pohjanmaalla on tapana ollut antaa jäsenalennuksia tapahtumalippujen hinnoista. Kun Tanssiyhdistys Sahara ry. järjesti itämaisen illan vuonna 2009, pyrimme noudattamaan tätä perinnettä, mutta samalla tavoitteemme oli yksinkertaistaa opettajien työmaata lippujen tilausvaiheessa ja samalla meidän lippulaskutustamme. Päädyimme tällöin käytäntöön, jossa jäsenopettajat saivat tilata ryhmilleen liput jäsenhintaan.
Saimme kahdenlaista palautetta: osa oli hyvin tyytyväisiä käytäntöön, osa piti epäoikeudenmukaisena sitä, että jäsenalennus ei ollut henkilökohtainen.
Miten muualla?
Itämaisen tanssin tapahtumissa on vakiintunut käytäntö, että tanssikursseilla on kaksi hintaa: jäsenhinta ja hinta muille kuin jäsenille. Sen sijaan näytöksiin myydään vain harvoin jäsenhintaisia lippuja.
Syynä on varmastikin se, että jäsenyyttä on hankala todentaa lippuluukulla, sillä suurimmalla osalla yhdistyksistä ei ole jäsenkortteja. Jäsen itse voi todistaa jäsenyytensä vain maksukuitilla, yhdistykset tarkistavat jäsenyydet jäsenluetteloistaan.
Monet tahot tarjoavat henkilökohtaisia alennuksia tapahtumista esimerkiksi opiskelijoille, joilla on opiskelijakortti, tai eri kaupparyhmien asiakkaille, joilla on kaupan oma etukortti.
Kolme hinnoitteluvaihtoehtoa
Etelä-Pohjanmaan itämaisen illan liput myydään siten, että ryhmän ohjaaja tilaa liput ryhmäläisilleen. Samassa tilauksessa voi tilata lippuja myös muille katsojille.
Itämaisen illan liput voidaan hinnoitella kolmella tavalla:
- lippujen hinta on kaikille osallistujille sama
- yksittäiset liput hintaan A, isommista määristä ryhmäalennus
- liput hintaan A, mutta yhteistyötahojen jäsenet saavat henkilökohtaisen jäsenalennuksen
Vaihtoehdot 1 ja 2 ovat opettajille yksinkertaisimmat ja helpoimmat: kaikki liput ovat samanhintaisia. Vaihtoehdossa 3 opettajat keräävät lipputilausten yhteydessä jäsenalennukseen oikeutettujen tanssinharrastajien nimet, yhdistykset lähettävät ajantasaisen jäsenluettelonsa järjestäjille ja järjestäjätiimi tarkistaa jäsenyyden ennen alennuksen antamista.
Äänestä paras hinnoittelutapa
Nyt teillä, hyvät itämaisen illan osallistujat, on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä periaatteella ryhdymme lippuja hinnoittelemaan.
Osallistukaa keskusteluun täällä blogissa. Julkaisemme kaikki omalla nimellä lähetetyt kommentit, ja teemme päätöksemme lippujen hinnoittelusta saamamme palautteen perusteella. Kommentointiaika päättyy perjantaina 19.11.
Huomaattehan, että kommenttien julkaisussa on viive: jottei blogin kommenttilaatikko täyty roskapostista, kommentit pysähtyvät moderointiin.
Tanssiyhdistys Sahara ry. 
Olen toiminut itämaisen tanssin ohjaajana Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 1995 alkaen. Olen ilolla seurannut sitä tanssinharrastajien määrää, joka vuodesta toiseen osallistuu tunneillemme 🙂
Olemme perustaneet aktiiviharrastajia varten oman yhdistyksen (Tanssiyhdistys Zahra) vuonna 2002 mahdollistaaksemme toiminnan jatkuvuuden vuodesta toiseen.
Ilman jäseniämme toimintaa ei olisi. Tanssiyhdistys Zahralla on ollut vuosittain 95-110 jäsentä eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. On tärkeätä että toimintaa tukevat jäsenet huomioidaan henkilökohtaisesti muuallakin (eri järjestäjätahojen yhteistyö).
Siksi olen ehdottomasti vaihtoehdon 3 kannalla, näytöslipuilla on hinta A, mutta yhdistysten jäsenet saavat henkilökohtaisen alennuksen. Ohjaaja merkitsee ylös kuka on jäsen, kuka ei ja yhdistys antaa jäsenrekisteriotteen järjestäjille jäsenyyden tarkistamista varten. Ohjaaja voisi mielestäni saada maksuttoman lipun jos hän tilaa yli 10 lippua. Tällainen käytäntö oli muistaakseni aivan ensimmäisissä Itämaisissa illoissa 1996 ja 1997. Yhdistystoiminnan puolestapuhujana: Minna-Kaisa
Mielestäni vaihtoehto 3 on paras. Mielestäni olisi ihan hyvä myös tuo,että ohjaaja saisi ilmaislipun saatuaan isomman ryhmän kasaan.
Olen täysin samaa mieltä Minna-Kaisan kanssa. Eli vaihtoehto 3. Miksi minä maksaisin jäsenmaksua jos siitä ei saa alennusta lippumaksuissa?
Hyvä asia olisi ilmainen lippu ohjaajille vaivan näöstä .
Minä luokittelisin Itämaisen illan ennemminkin harrastajatapaamiseksi kuin näytökseksi. Tällöin myöskin aktiiviharrastajan alennus eli jäsenyyteen perustuva alennus on mielestäni oikeudenmukaisempi. Varsinaisissa näytöksissä, kuten esim. Halawa 2010, alennukset mielestäni voi ja yleisön paikalle saamisenkin kannalta on varmaan parempi perustua ryhmän kokoon kuin jäsenyyteen.
Ilmainen lippu vaivan palkkaa on kiva lisä isomman ryhmän keränneelle ohjaajalle/ useamman ryhmän tapahtumaan ”vokotelleelle” ohjaajalle.
Hyvä huomio Hennalta tuo, että Itämainen ilta todellakin on harrastajien yhteinen tapaaminen/illanvietto, eikä niinkään näytösluonteinen juttu 🙂
Minä myös Zahran jäsenenä koen, että olisi oikeudenmukaista saada henkilökohtainen alennus, kun kerta jäsenmaksua maksan. Ja kannatan myös opettajille tuota ilmaista lippua kaikesta vaivannäöstä. 🙂
Olen myös vaihtoehdon kolme kannalla, jos kerran maksan jäsenmaksua, niin haluan myös, että siitä on jollain tavoin hyötyä. Ohjaajien palkitseminen ilmaisella lipulla olis myös hyvä idea 🙂 eikös Afifakin jaa ilmaisia tanssihuiveja niille, jotka jakavat ilmoituksia ja mainostavat tammikuussa järjestättävää festaria… 🙂
Minä yhdyn edellisiin. Zahra jäsenmaksun maksettuani toivon, että siitä olisi minulle myös jotain etua. Ja olisi epäreilua meitä jäseniä kohtaan jos alennuksen saisi opettajan kautta myös EI jäsenet. Ilmainen lippu ohjaajille, kannatan:)
Ehdottomasti kannatan vaihtoehtoa 3. Mutta ohjaajat voisivat saada ilmaisen lipun riippumatta siitä montanko esiintyjää mukaansa saa. Ajatellen vaikka ihania pieniä tanssijoita, joita ei kovin montaa esiintyjää ole eli usein alle kymmenen. Siinäkin tapauksessa ohjaaja on työnsä tanssin opettamisen eteen tehnyt ja lippunsa ansainnut.
Hyvä kommentti Minnalta tuo pienten ryhmien ohjaajan huomioiminen! Kaikki ohjaajat tekevät saman työn ryhmänsä eteen, oli heitä sitten vain muutama tai isompi joukko.
Tokihan ohjaajat voivat lippunsa maksaakin, aivan kuten muutkin. Muistui vain tämän keskustelupalstan myötä mieleeni tuo vanha käytäntö (1997: ”Vähintään 10 lipun tilauksesta yksi vapaalippu”).
Tosin emme varmaan mekään ole muistaneet sitä käytäntöä toteuttaa…täytyykin tarkistaa asia 🙂
Yhdyn ehdottomasri edellisiin,vaihtoehto 3, hyviä mielipiteitä, joista näkee esimerkiksi Minna-Kaisan Valtavan uhrautumisen hyvän asian puolesta yhdistyksen tarkoituksena palvella sen kannattajia jo yli kymmenen vuotta ;> puhumatakkaan siitä hengestä jota yksi ihminen voi valoisuudellaan antaa puhtaasta sydämestä tanssitunneilla ja esiintymisellään, Minna-Kaisa, olet sydän täynnä Kultaa, ja säteilet yhdistyksen keulakuvana ja ideoiajana esimerkillisesti !! Mooon sun fani T.Nina
Mooon Nina sun fani kans 🙂 Ja kiitos kannustavista sanoistasi!
Mutta Inka on oikeassa, jatketaan vaan juttua aiheesta 😉
näin on….joka tapauksessa, suurimaksi osaksi ohjaajat tekevät ilmaista uurastusta Yhdistyksen hyväksi, ja Yhdistys tarvitsee toimiakseen rahaa, ja sitä kautta maksavia jäseniä, joita taasen Yhdistys haluaa ns palkita erilaisin alennuksin tapahtumiin ja kursseille yms, Yhdistyksellä on mahdollisuus olla olemassa vain tämän ravintoketjun toimiessa, ja tiettyä keskinäistä kilpailuakin voi olla pyrkimyksessä pysyä haluttavana yhdistyksenä, mutta pääpointti on yhdistys ja sen kannattajat, miten suhde toimii näissä tilanteissa ;> vaihtoehto 3
Kiitoksia tähänastisista mielipiteistä! Toivomme kaikkien eteläpohjalaisten harrastajien näkemyksiä itämaisen illan lippuhinnoittelusta, joten areena on avoin kommenteillenne.
Pidetään kuitenkin keskustelu aiheessa ja jätetään offtopicit Facebookiin ja muille keskustelukanaville.
Faktatietoa Minna-Kaisan arkistoista 🙂
1996: lippu 60 mk
1997: lippu 70 mk (vähintään 10 lipun tilauksesta yksi vapaalippu)
1998: lippu 80 mk (10 lipun tilauksesta ryhmien ohjaajille vapaalippu)
1999: lippu 80 mk (ohjaajille vapaalippu) Ensimmäinen M-K:n järjestämä ilta…
2000: lippu 100 mk
2001: lippu 80 mk (kun myy vähintään 8 lippua saa itselleen vapaalipun)
2002: lippu 15 e (10 lippua myyneet saavat lippunsa ilman) M-K:n toinen…
2003: lippu 18 e
2004: lippu 20 e
2005: lippu 20 e / Zahran jäseneltä 15 e / alle 16 v 5 e, M-K:n kolmas…
2006: lippu 12 euroa (ei ruokailua), 10 euroa Zahran tai 7HT:n jäseniltä,
8 euroa alle 16-vuotiaat
2007: lippu 18 e, Zahran jäsen 16 e
2008: lippu 20 e / alle 17 v 15 e / alle 6 v maksutta
2009: lippu 21 e ennakkoon ryhmälle jäsenhintaan (tämä oli se vuosi, jolloin kaikki saivat ennakkolipusta jäsenalennuksen, vaikka eivät jäsenmaksuja olisi maksaneetkaan), muilta ennakkolippu 24 e, huhtikuussa ja ovelta 26 e
2010: lippu 20 e ennakkoon Zahran jäsenelle, 24 e muille, alle 16 v Zahran ryhmässä tanssivalle 14 e (Zahran järjestämä ilta), muille alle 16 v 18 e, huhtikuussa ja ovelta kaikille 27 e, alle 16 v 21 e, M-K:n neljäs…
2011: ??
Olipa elähdyttävää käydä tuo vanha kansio läpi 😉
Videokuvaajien kanssa on yleensä saatu sovittua alennus jäsenille, koska mainostamme videota tiedotteessa, sivuillamme, sähköpostilla ja tekstiviesteillä.
Samoin toki Zahra mainostaa myös Itämaista iltaa jäsenilleen. Siksikin olen aina toivonut että jäsenemme huomioidaan lippujen hinnoissa.
Myös Zahran järjestämissä kyydityksissä jäsenet pääsevät aina halvemmalla 🙂
Ehdottomasti vaihtoehto 2. Ryhmäalennus on tasapuolinen kaikille osallistujille.
Suurin osa v. 2011 järjestävän alueen harrastajista (Töysä, Alavus, Kuortane, Ähtäri) ja ylipäänsä Etelä-Pohjanmaan riviharrastajista ei kuulu yhdistyksiin. Miksi tavallisten harrastajien pitäisi joutua maksumiehiksi?
Vaihtoehto nro 3 on mielestäni ehdottomasti oikeudenmukaisin. Zahra jäsenmaksun maksettuani toivon, että saisin siitä jotain etua/alennusta. On epäreilua meitä jäseniä kohtaan jos alennuksen saa opettajan kautta myös EI jäsenet. Ilmainen lippu ohjaajille vaivan näöstä olisi aivan ihana 🙂
Marita Koskiniemelle:
Järjestävä yhdistys ei saa Zahralta mitään tuloja, miksi sen pitäisi antaa Zahralaisille alennusta? Mielestäni asia olisi eri, jos järjestävä yhdistys olisi Zahran alainen.
Hannalle:
Tanssiyhdistys Zahra edustaa kaikkia harrastajia, ja on pyrkinyt edistämään tietoutta itämaisesta tanssista alueellaan jo kohta 10 vuoden ajan. Koetamme siis ajaa yhteistä etua.
Yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa on osa toimintaa. Kyse ei siis ole yhdistysten tuloista, vaan harrastustoimintaa tukevien (jäsenten) eduista. Ilman jäseniä ja heidän maksamiaan jäsenmaksuja ei olisi yhdistystä, eikä ilman yhdistystä olisi toimintaa, joka taas tukee harrastamista monella eri tavalla.
Järjestävä yhdistys saa Zahralta markkinointiapua, vaikka sitä ei rahallisesti suoraan voikaan mitata. Mainos lähtee jäsentiedotteemme mukana ja ajautuu jäsenillemme myös sähköposti- ja tekstiviesti-infona. Yhdistys myös hankkii yhteiskuljetuksia Itämaisiin iltoihin.
Tässä asiassa on kyse YHTEISTYÖSTÄ. Jokainen järjestävä taho saa toki silti hinnoitella oman tilaisuutensa miten haluaa.
Eikä esim. Vaasassa ole jostain syystä milloinkaan annettu jäsenalennuksia, eikä paljousalennuksia tai ohjaajien vapaalippuja.
Sille emme voi mitään jos Kuusiokuntien alueelta ei ole jäseniä.
Mutta onko sinulla faktatietoa että suurin osa E-P:n harrastajista ei kuuluisi yhdistyksiin? Zahralla on lähes 100 kannattajaa, ollut jo kohta 10 vuoden ajan. He tanssivat eri puolilla Etelä-Pohjanmaata.
Ehkä Itämaiset illat tulisi jatkossa järjestää kahdella alueella erikseen: Kuusiokuntien alueella & Suupohjan alueella. Seinäjoki ja Vaasa voivat sitten valita, tai tulla mukaan molempiin 🙂
Zahran toiminta on hienoa, mutta ymmärrän kuitenkin Vaasalaisiakin. Yhteistyö on minun mielestäni sellaista, että molemmat puolet/yhdistykset antavat toisilleen etuisuuksia, eikä vain toinen. Siis jos Zahran jäsenille annetaan v. 2011 jäsenalennus, Zahra antaa vastaavasti alennusta tulevan Itämaisen illan järjestäjille, kun Zahra järjestää seuraavan kerran Itämaisen illan. Ehkä Vaasalaiset ovat katsoneet, että he eivät saa antamalleen alennukselle riittävästi vastinetta.
Ryhmäalennus on mielestäni reilumpi: kaikki voivat sen tasapuolisesti saavuttaa, ovat järjestäytyneitä tai eivät. Tiedän että Kuusiokunnissa päin suurin osa ei ole.
Mielestäni ilmi tulleista ehdotuksissa on jo hiukka liikaa päällekkäisyyttä. Näyttäisi siltä että halutaan sekä vaihtoehto 2 että 3. Eikös tarkoitus ollut niin että valitaan/kannatetaan vain yhtä vaihtoehtoa? Itse kannatan numero kakkosta, simppeliä ja selkeää.
En kaikkia kommentoijia tunne, mutta onko keltään sellaiselta tullut kommenttia joka ei kuulu mihinkään yhdistykseen? Yhteisellä asiallahan tässä kuitenkin ollaan. Onko Seinäjokisilla ja Vaasalaisilla alan harrastajilla mielipidettä tästä hinnoittelupolitiikasta?
Onkos joku kannattanut sitten molempia??????
10 x 3 ja 2 x 2 näyttäisi olevan tilanne…
Zahralaiset ovat aktiivisia…täälläkin 🙂 ja niin pitää ollakin!
Zahra on valmis – tottakai – antamaan alennusta toisille yhdistyksille (Oriental ry ja Sahara ry) jos asiasta niin sovitaan. Eivät ole koskaan alennuksia kyselleet 🙂
Tämähän jo kuulostaa yhteistyöltä 🙂 Ymmärrän kuitenkin Eijankin pointin. Vapaalippujen tahtominen ohjaajille on kuin vaihtoehto 2. Isommista ryhmistä ryhmä-alennus. Tårta på tårta eli kakkua kakun päälle. Kumpi on tärkeämpi?
Vaihtoehto 2 antaa kai alennuksen koko ryhmälle (kaikille sen jäsenille), mikäli ryhmän koko on tarpeeksi suuri.
Tuo ohjaajan vapaalippu lienee vain lieve-ilmiö 🙂
Kiitoksia keskusteluun osallistuneille! Tämän artikkelin kommentointi on nyt suljettu. Palaamme lippujen hinnoitteluproblematiikaan vielä marraskuun aikana.